Koska runoteoksia on ilmestynyt niin perkeleesti ja yhä vain ilmestyy ettei kukaan pysy niiden perässä, päätin helpottaa teidän urakkaa ja tiivistää oleellisen Runokorjaamoon. Tässä ensimmäinen:
Katolla valkoinen lumi sulamistilassa. Yht’äkki tuli kevät. Vesi löi saaren rantaa, kaloilla riitti planktonia syödäkseen ja sitten syksy sai. Linnut läksivät. Hanki väritti talven yönmustaan maisemaan.
Juuri Westerbergin runo on työpaikallani poimittu kuluvan viikon piristykseksi. Siinä tulee esiin nimenomaan vuodenkierto.
VastaaPoista