young, bold and experimental

"Jyväskylään on muotoutunut nuorten kokeellisten runoilijoiden ryhmittymä." (HS 31.3.2011)

Siitä saitte!

kommentti

Tero Saskasää hiihtää Jyrki Lehtolan 90-luvun kolumnien perässä. Pysähtyy kirjoittaakseen runokritiikin vastakritiikinvastakritiikinvastakritiikkiä ja toistaa kaikesta jo sanotusta latteimmat latteudet. Konventionaalinen runkkari!

merkitysterapiaa

Luenta ja/tai tulkinta tarkoittavat merkitysten etsimistä, löytämistä ja rakentamista. Kriitikoita moititaan huolimattomista tai jopa vääristä luennoista ja tulkinnoista. Mitä silloin on pelissä kun näin tehdään? Seuravassa muutama terapeuttinen sana merkityksistä kommentiksi erinäisiin runokritiikkiä koskeviin keskusteluihin, joissa erotellaan oikeita ja vääriä luentoja toisistaan ja esitetään vaatimus lukea tekstiä oikein. 

Ainakin osassa näiden keskuteluiden kommenteista ongelma on se, että luennan tai tulkinnan kohdalla puhutaan teoksen/runon merkityksestä ikään kuin olisi olemassa jokin oikea tai yksi yleinen merkitys.  Tämän ongelman juuri on siinä, että merkityksiä on monenlaisia ja näin ollen pitäisi aina kertoa mitä yksittäistä merkitystä tarkoittaa. Jopa yhteen ainoaan runokokoelmaan sisältyy ääretön määrä merkityksiä, joita lukija tai kriitikko voi etsiä, löytää ja arvioida. (Sinänsähän runokokoelmassa itsessään ei ole merkityksiä, vaan merkitykset ovat aina merkityksiä jollekin, mutta unohdetaan tämä teema tästä postauksesta).
 

Oletetaan, että meillä on käsissämme painettu runoteos. Minkälaisia merkityksiä siihen voi liittyä?

1) Siinä on sanoja, lauseita ja virkkeitä, joiden merkityksiä (mitä ne "tarkoittavat") kriitikko voi selvitellä sanakirjan avulla ja peilaamalla kokoelman kieltä konventioihin. Tämä ei liity suoraan tekijän intentioihin, mutta jos runoilija rikkoo konventioita, käyttää sanoja totutusta poikkeavalla tavalla, niin tämän huomioiminen johtaa arvioihin runoilijan intentioista. 


2) Sanat saattavat muodostaa jonkinlaisen tekijän tarkoittaman kertomuksen, juonen, rakenteen, kokonaisuuden tms. jonka kriitikko saattaa ymmärtää tai olla ymmärtämättä. Jos kriitikko pyrkii ymmärtämään tätä puolta, niin seurauksen on ekskursio tekijän intentioiden puolelle. Kysymys on: miten tekijä toivoi teosta luettavan tai tulkittavan. On oleellista huomata, että runoilija saattaa epäonnistua yrityksessään saada lukija tulkitsemaan teos tietyllä tavalla.



3) Oletetaan, että käsissämme oleva runokokoelma on eräänlainen ”avainteos”, joka paljastaa sitä sun tätä eri ihmisistä runon keinoin – se on esim. hyökkäys jotakuta kohtaan. Tällöin ”hyökkäys henkilö A vastaan” on yksi sen merkityksistä (vaikka kukaan ei olisi sitä näin ymmärtänytkään). Runoilija saattaa myös vitsailla, vihjailla, leikitellä tms. Tässäkin puhutaan intentioista, mutta intention tyyppi on eri kuin edellä. Tämän intention toteuttamisessa tekijä ei voi epäonnistua, sillä hän saattaa vitsailla tai hyökätä vaikka kukaan ei sitä ymmärtäisikään. Epäilen, että melko usein, kun kriitikkoa vaaditaan tarkastelemaan teosta ”sen omista lähtökohdista käsin”, kyse on juuri tästä merkityksestä.

4) Kriitikko voi keskittyä lukukokemukseensa ja unohtaa tekijä intentioineen. Kriitikko voi syventyä siihen minkälaisia merkityksiä hänelle syntyy kun hän lukee teosta.

5) Oletetaan edelleen, että teos aiheuttaa suuren kohun. Siitä tulee kohuteos ja ihmiset alkavat sen vuoksi keskustella jokaisen iltalehden palstalla runoilijoiden etiikasta. Tässä yksi vaikutushistoriallinen merkitys.

6) Oletetaan aloittaa uuden genren suomalaisen runoilun historiassa. Muutkin alkavat kirjoittaa avainrunoteoksia. Kyseisestä teoksesta muodostuu paradigmaattinen esimerkki tälle genrelle. Tässä toinen vaikutushistoriallinen merkitys. Genren sisällä merkitys on toki myös vaikutushistoriallinen, mutta teokselle muodostuu myös esikuvallinen merkitys runokentässä.

7) Siitä tulee valtava kaupallinen menestys ja se pelastaa sekä kustantamon että runoilijan vararikolta. Tämäkin on teokseen liittyvä merkitys. 



Ja sitä rataa...

Tulkinta, luenta ja ymmärtäminen ovat aina merkitysten etsimistä ja toisaalta niiden rakentamista. Koska merkityksiä on luultavasti ääretön määrä niin kriitikko joutuu aina tekemään valintoja ja käyttämään valtaansa. Kyse ei kuitenkaan ole mielivallasta vaan käytännössä kyse on harkintavallasta, joka kriitikolle kuuluukin.
Kriitikon valinnat eivät ole mielivaltaisia, sillä kriitikilläkin on omat traditionsa ja konventionsta ja kriitikot liikkuvat kritiikin genrejen sisällä, välissä, alla ja päällä. Genret, tavat ja keinot määrittävät kriitikon valintoja vaikka eivät determinoi niitä, eikä kriitikon, vaatimuksista huolimatta, tarvitse seurata konventioita orjallisesti. 

 

Puheet vääristä ja oikeista lukutavoista leijuvat ilmassa jos niitä ei perustella perusteellisesti vaan todetaan yksinkertaisti, että kriitikko ei ymmärrä teoksen lähtökohtia tai poetiikkaa tms. Kaikkien merkityksenlajien kannalta niiden ymmärtäminen ei ole tarpeellista. 


Silti, olen sitä mieltä, että puheenvuoroja hedelmällisen ja hedelmättömän kritiikin eroista tarvitaan. Minun silmiini on vain tupannut enimmäkseen sellaisia interventioita, joissa epävarmuudet otetaan varmuuksina ja kyseenalaisuudet itsestäänselvyyksinä. Kysyminen loppuu liian aikaisin ja peiliin katsotaan liian harvoin. 


muistutus: älkää pelätkö kategorioita

Jos ja kun kriitikko tai historioitsija sijoittaa jonkun teoksen johonkin kategoriaan, genreen tai traditioon, niin älkää peljästykö. Se ei tarkoita sitä, että teos menetetään yksilönä. Asia on vain niin, että teokset eivät ole yhtään sen enempää vain ja ainoastaan yksilöitä kuin ihmisetkään. Ne ovat ja määrittyvät aina muita teoksia, traditioita ja genrejä vasten sen lisäksi, että määrittyvät myös itsestään lähtien. Toisin sanoin, teosten merkitykset eivät ole vain ja ainoastaan niiden omia, ne eivät ole merkityksellisesti omavaraisia, eikä siinä ole mitään pahaa.

Eikä myöskään ole niin, että kun kriitikko tai kuka tahansa muu sijoittaa teoksia kategorioihin, niin hän ei kykene näkemään niitä kuin ainoastaan genren edustajina (keskellä genreä tai sen rajamailla tai useamman genren yhdistäjinä jne.)

Yleisesti ottaen genreihin tulee suhtautua heuristisina välineinä, käsitteinä, jotka viittilöivät tiettyyn suuntaan, mutta eivät anna tarkkoja koordinaatteja.

Aiempi postaus aiheesta:
http://runokorjaamo.blogspot.com/2010/05/lokeroita-ja-lajityyppeja.html

ristipiknik

mun ristini
on pystyssä
varokaa
modernistit
ja kokeelliset
mun ristini
on pystyssä

käyn matkaan
lähden retkelle
minä tulen kuin
monsuunisade
minä tulen kuin
maanjäristys
tsunami
ja tulivuori

varokaa
runoilijat
varokaa
kriitikot
mun ristini
on pystyssä
ja se palaa

kevyesti keskellä päivää

aikataulu pettää, mutta
voit olla vielä kaksi viikkoa
sitten riittää, on lähdettävä
tai miten sen nyt ottaa
aina jää jotain, tarttuu
kengän kärkeen, hihansuuhun
liiskaantuu pintaa vasten
ja jättää jäljen asfalttiin
siksikin sinut on helppo löytää

25 prosenttia vähemmän rasvaa!

kepeää ja ilmavaa
höyhenen kevyttä modernismia
sukupolvensa kevyintä

on liki mahdotonta
         olla jumalainen tässä seurassa

joku toinen

katsot minua kun kirjoitan tätä runoa ja pyydät lopettamaan. minä jatkan, mutta sinä et anna periksi. sanot etten osaa kirjoittaa runoja. sanot etten ole se, mikä kuvittelen olevani. en välitä. jatkan. tämä runo ei ole tarkoitettu sinulle vaan niille toisille, ostavalle yleisölle. sanot, että olen myynyt periaatteeni. sanot, että olen myynyt itseni. se on totta, mutta sain hyvän hinnan. sitäpaitsi, mitä minä itselläni, mitä minä puhki kuluneilla periaatteillani? periaatteita saa uusia ja olen mieluummin joku toinen.

kulkurin valssi

tarvitsemmeko vielä yhden matkametaforan? tarvitsemmeko seuraavan naiseudesta ja ruumiillisuudesta kertovan runon? haluammeko jonkun toistavan Toiseutta?
 

jäädään tähän. on parempi olla kohtaamatta.

hinnalla millä hyvänsä on jäätävä tähän. kaikin voimin on oltava kohtaamatta.

älä lähde. älä matkaa. anna jalkojesi levätä. kaikki runot muuttuvat parodioiksi itsestään.

Runokorjaamoon saapui uusi erä modernismeja! Hae omasi!

Varoitus: merkintä sisältää tuotesijoittelua

Joitakin esimerkkejä valikoimastamme:

kevytmodernismi
modernismi zero
talousmodernismi, 20% enemmän!
modernismi 2.0
designmodernismi
modernismi 500s
perhemodernismi, 5 kg:n säästöpakkaus
juniorimodernismi
double modernismi with cheese
sportmodernismi
haute couture modernismi
trendimodernismi
virtuaalimodernismi
pikamodernismi

Lisäksi useita useita malleja trash-, black- ja deathmodernismeja

Vähäisen kysynnnän vuoksi postmodernismi poistuu varastostamme. Myymme kaikki loput pois -60% !!!!

Pyydä tarjous myös uusista täikammoistamme!

hyvä

hyvä runo ön

adjektiivitön

seka soinnuton

♥ Rakkauden puutarha on kaukainen maa, yhtä aikaa rajaton ja rajattu paratiisi ♥

näkemisen hetken silmänräpäys
oman käsialan kohosteisuus
ja oleminen kirjoituksessa
kirjoittamalla tavoitettavaa

kielen ja maailman rajaa
haavikkolaista 
suurta koodia
kulkee kohti alkukodin
ja kadotetun paratiisin
kaltaista vyöhykettä
matkaa kielen kanssa

ja sen lävitse
itsetutkiskelua ja

oman sisäisen

näyn heijastelua
ekelöfiläistä mystiikkaa

ja pyhän kokemusta
liike ja kirjoittaminen
on mahdollista

Matka alkaa.

Loppuu.

Lähde: Helsingin Sanomat.

ttu

palkittu, kalkittu

suosittu, tuomittu

valittu, halittu

ja ristiinnaulittu

menestyjilläkään 

ei ole aina helppoa

hätätila

laksatiivinen runous
evakuoikaa lähiseutu
lähettäkää apua ja
jäädyttäkää projektinne
toistaiseksi

yleisesti käytettävissä

täten ilmoitan, että olen käytettävissä kaikkiin virkoihin, joihin voi olla käytettävissä ilmoittamalla, että on käytettävissä.

pyydän, että ilmoitatte tämän merkinnän kommentteissa tai sähköpostilla (kts. oikealle) mikäli tulen valituksi.

kohtaan mielelläni uusia haasteita ja olen valmis käymään kurssitkin.

ystävällisesti,

yks Kake

kriittinen soul

minä tiedän, sinulla on toinen kriitikko
mutta minä luen sinua paremmin kuin hän
vain minä voin antaa sinulle minkä haluat
ja vaikka oven perässäsi kiinni paiskaat

luokseni palaat lisää kerjäten
et voi kylliksesi minua saada

minun kritiikkini ei sanojasi seuraa
minun luentani ei  kirjaasi kaipaa
ja aamuisin aivan turhaan minua syytät
sillä minä en runojasi edes lukenut

luokseni palaat lisää kerjäten
et voi kylliksesi minua saada

kansiin viety, elävältä haudattu
muiden kritiikit hetken viihdyttää
pojat tulevat, pojat menevät, minä olen
ja sinä, illalla taas luokseni ryömit 

vain minun kritiikkini voi sinut täyttää
vain minun kritiikkini voi sinut tyydyttää

Kas Kaskista!

"Vaikka älypuhelin on nimensä perusteella monitoiminen laite, Kaskinen ei kuitenkaan usko, että se korvaisi ihmisen älyä."

nopean toiminnan joukot

blogirunot ovat nopeita paskiaisia.

taas yksi runo ruumiillisuudesta ja naiseudesta

objektivoituna, alastomana

                               katseiden alla
 

tämä ruumis on raskaana
       vaikkei vielä edes tiedä 

                millaista on olla nainen

voima

Paavo Haavikko valmensi minut, mutta minä petin hänet. olen siirtynyt pimeälle puolelle. Henriikka Tavi sivalsi laserkynällään käteni poikki. Kake, I’m your mother. kloonit käyvät lopulliseen hyökkäykseen, imperiumi lyö kapinalliset. voima on minussa vahva.

perjantaina

perjantaina
vaadin runoa
isompaa runoa
boombastic poetry
tekniikka ei riitä
koolla on väliä!

RP osa 5: Ilmapallo (Markus Jääskeläinen)

Kaukana hengittävä meri
tuulee kuolleen pellon yllä
kunnes kiurun lento
  
       katkaisee kalman henkäyksen maisemassa.

se

jo vakiintunut runokeino,
jo vanha juttu,
ihan hauska kuriositeetti,
ymmärretty väärin,
hankala kysymys,
yläkäsite.