torstai 6. lokakuuta 2011

Siitä on jo aikaa

mutta, mutta...

ei näin:

Menomatkalla säikähtänyt siipipari paukkui lentoon, siinä kaikki. Sinne mennään yksin. Se on korkea rakennus, joka koostuu yksinomaan raoista, rakennus, joka aina huojuu mutta ei koskaan romahda. Tuhatkertainen aurinko leijuu sisään raoista. Valon leikissä vallitsee käänteinen gravitaatiolaki: talo ankkuroituu taivaaseen, ja mikä putoaa, putoaa ylös. Siellä saa kääntyä ympäri. Siellä sureminen on sallittua. Siellä uskaltaa kohdata tietyt vanhat totuudet, jotka yleensä pidetään piilossa. Syvällä olevat roolini nousevat siellä pintaan, roikkuvat kuin kutistetut kallot esi-isien majassa Melanesian jollakin syrjäisellä saarella. Lapsellinen päivänvalo ympäröi hirmuisia voittosaaliita. Niin lempeä on metsä.
- - Tomas Tranströmer (Suom. Caj Westerberg)

vaan näin:


Menomatkalla säikähtynyt poropari juoksee matkoihinsa, eikä siinä kaikki. Tänne tullaan lasten kanssa. Tämä on korkeahko rakennus, joka koostuu seinistä, ikkunoista ja katosta. Kestää hyvin tuulta ja pakkasta. Auringonvaloa pääsee sisään ikkunoista. Luonnonvalossa vallitsee luonnonlait: talo pysyy maassa, ja mikä putoaa, putoaa lattiaa kohti. Siellä saa kääntyä ympäri. Siellä ei itkeä saa, ei meluta saa. Siellä uskaltaa kohdata uusimmat juorut, jotka loistavat lööpeissä. Arkinen minä on niin kuin ei olisikaan, niin kuin kulkuset helisevät jouluna joulupukin pajassa Rovaniemen turistipyydyksessä. Kirkas päivänvalo osuu turisteille tarkoitettuun krääsäkasaan. Niin kaupallinen on joulu.
- - Tomas Tranströmer (Suom. Caj Westerberg. Korj. yks Kake)

1 kommentti: